Post it -lapun keltainen

IMG_1168

Väri on väistämättä yhteydessä muistoihin, jotka määrittävät värien herättämiä tunteita. Väri näyttäytyy hurmaavana, houkuttelevana tai vastenmielisenä, ikävänä ja välteltävänä. Elämän historia värittää havainnot.

Pier Paolo Pasolini (1975) kirjoitti luennon verhosta, koska esineiden kieli on todempi kuin kulttuurin (Il linguaggio delle cose, discorsi di cose).

Vaaleankeltainen on itselleni vaikea väri, väri, jota on lähes mahdoton käyttää ympäristössäni. Miksi tuo kanariankeltaiseksikin kutsuttu hailakka pastellisävy herättää moista vastahankaa? Tällä hetkellä pihalla näkyy keltaista lunta. No ei kovin miellyttäviä mielteitä herättävää sekään.

Syvemmät ja henkilökohtaiset muistot jäävät kuitenkin vahvemmin vaikuttamaan. Viikkoja uutiset ovat pyörineet vanhusten kohtelussa. Kuohuttavasta teemasta ovat vaalien lähestyessä haukanneet siivunsa kaikki poliitikot. Syystäkin aihe on tärkeä.

Aurinko oli jo sulattanut pälviä ja kevät näyttäytyi ikkunasta uuden elämän odotuksena. Isä makasi laihana sairaalasängyssä. Kasvojen luut terävöittivät piirteet, nenän kaari nousi ylväänä ja silmät painuivat poskien luiden väliin tummiin laaksoihin. Oli pääsiäinen. Isälle oli puettu vaaleankeltainen pyjama, sellainen tipun värinen. Pyjaman napinreiät olivat liian suuret ja paita ei meinannut pysyä lainkaan päällä. Oliko se pilaa? Isä ei ikinä olisi sellaista väriä pukenut ylleen. Isä kuitenkin vitsaili olevansa kuin pääsiäistipu. Kahden päivän päästä isää ei enää ollut.

Tuo keltainen on vaikea väri, en voi kuvitella ostavani sen väristä vaatetta. Siedätän itseäni ostamalla vaaleankeltaisia kukkia.

IMG_1163

IMG_1157

Otsikon Post it -laput ovat toinen kivulias värimielleyhtymä, joskaan ei syvyydessään verrattavissa edelliseen. Jokainen meistä työikäisistä on osallistunut erilaisiin Post it -lapputalkoisiin luovissa innovaatiopajoissa, workshopeissa ja kehittämistuokioissa. Niitä on liimailtu lukemattomiin fläppitaulupapereihin ja niille on jokaisessa organisaatiossa ihan oma hautausmaa. Kiitos lappujen, monta hyvääkin ideaa on nähnyt hetkeksi päivänvalon ja sitten liiman kuivuttua rapissut lattialle.

IMG_1174

Post it -lappujen historia on osa keksintöjen ja innovaatioiden suurta kertomusta. Alkujaan teholiimaa kehittänyt tohtori Spencer Silver löysi vahingossa huonosti tarttuvan liiman vuonna 1959, eli ratkaisun ilman ongelmaa. Tämähän on varsin yleistä, varsinkin teknologisessa kehityksessä. On hieno keksintö, mutta mihin sitä voisi soveltaa. Kiitoksena yrityksistä ympärillämme on härpäkkeitä, joiden käyttö ja elinkaari on kovin rajoittunut. Vasta 1980 Art Fry sai nimiinsä lapun keksimisen, josta käräjöi myös toinen keksijä Alan Amron vaatien saada tunnustusta sekä miljoonien dollarien korvaukset maailman valloittaneiden lappujen innovaatiosta. Se aito ja alkuperäinen lappu on haalean keltainen. Uudet kirkkaat värit eivät saa lapputalkoisiin yhtään enempää elämänmakua.

IMG_1153

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s