The previous coral red that Pantone has chosen as the color for the coming 2019 reminds us of the fading of that delightfully colored coral as a result of global warming. Pantone stinks a little bit of hypocrisy. Although this is not a trend forecast, according to Pantone, it appears as one on the site. The sample images show the presence of color in various products in the future. More trends, more products, more warmth to the climate.
Indeed, Pantone emphasizes that the color of the year is the current state of the world becoming visible, not just a new trend color.
Coral red matches perfectly with dark green. They form an eye-catching harmony as a contrasting couple, complementing each other. Dark and light, red and green, delicate and melancholic, sweet and earthy.
The dark forest green is like the green of an ancient chalkboard. Why on earth did those beautiful green surfaces disappear completely in the 21st century? While hunting, I still found a well-groomed green surface in the outbuilding in the campus. How nostalgically resonant is the rustle of a chalk on its surface!
All of those chalkboards have first been gradually replaced by flipcharts, on which visiting consultants draw a few process diagrams, with curves, up. Like this! New virgin paper and slogan on it. The stack of paper fills up and the markers whine and squeak until they wear out and new plastic markers are picked up again for the next training day.
Gradually, flipcharts and chalkboards were replaced with whiteboards. Now each space has a grayish plastic surface that is written on with markers. The markers are packed in small plastic cases. They last a few weeks and then they are plastic waste containing chemicals. Plastic enclosures need to be purchased with a constant supply, as well as solvents, because always one of these visiting consultants has made the mistake of scratching their power sentence with permanent marker.
On the chalkboard of the past things were drawn and written with a white chalk, important things in color. The chalks were packed in small cardboard boxes and the chalks always worked. Did not dry out, sometimes a little wet though. Those scratches were wiped out with a sponge dampened with water obtained from a faucet.
In the name of nostalgia, chalkboards were transformed into menus for hipster cafes, latte, cappucino…, or the wall of the Children’s Room. At the same time, however, they turned black.
Bring the green chalkboards back and the corals will be saved!
Edellinen korallinpunainen, jonka Pantone on tulevan vuoden 2019 väriksi valinnut muistuttaa meitä tuon ihastuttavan värisen korallin haalistumisesta ilmaston lämpenemisen seurauksena. Pantonelta hieman haiskahtaa tekopyhyydeltä. Vaikkei kyseessä Pantonen mukaan ole mikään trendiennuste, sellaisena se sivustolla näyttäytyy. Esimerkkikuvat kertovat värin esiintymisestä erilaisissa tuotteissa tulevaisuudessa. Lisää trendejä, lisää tuotteita, lisää lämpöä ilmakehään.
Pantone todellakin korostaa, että vuoden väri on eräänlainen maailmantilan näkyväksi tuleminen, ei pelkkä uusi trendiväri.
Korallinpunainen matsaa erinomaisesti tumman vihreän kanssa. Ne muodostavat silmää hivelevän harmonian kontrastisena pariskuntana, toisiaan täydentäen. Tumma ja vaaleahko, punainen ja vihreä, herkkä ja melankolinen, makea ja maanmakuinen.
Tumman metsänvihreä on kuin entisaikojen liitutaulun vihreä. Miksi ihmeessä nuo kauniin vihreät pinnat katosivat täysin 2000-luvulla? Metsästämällä löysin vielä sivurakennukseen unohtuneen hyvin hoidetun vihreän pinnan. Miten nostalgisen sointuva suhina liidusta sen pintaan syntyykään.
Kaikki nuo liitutaulut on korvattu ensin pikkuhiljaa fläppitauluilla, joihin vierailevat konsultit piirtävät tussilla muutaman prosessikaavion, käyrät ylöspäin. Kas näin. Uusi neitseellinen paperi ja siihen slogan. Paperinippu täyttyy ja tussit vinkuvat kunnes kuluvat ja seuraavaan koulutuspäivään haetaan jälleen uudet tussit.
Vähitellen fläppitaulut ja liitutaulut korvattiinkin valkotauluilla. Nyt jokaisessa tilassa on harmahtava muovipinta, johon kirjoitetaan tusseilla. Tussit on pakattu pieniin muovisiin koteloihin. Ne kestävät muutaman viikon ja sitten ovatkin muovista kemikaaleja sisältävää jätettä. Muovisia koteloita on ostettava jatkuvalla syötöllä, samoin liuotinaineita, koska aina joku näistä vierailevista konsulteista on erehtynyt raapustamaan voimalauseensa permanenttitussilla.
Entisajan liitutauluun piirrettiin ja kirjoitettiin valkoisella liidulla, tärkeät asiat värillisellä. Liidut oli pakattu pahvisiin pikkurasioihin ja liidut aina toimivat. Eivät kuivuneet, joskus vähän kostuivat tosin. Niitä raapustuksia pyyhittiin taulusienellä, joka kasteltiin vedellä, jota saa hanasta.
Nostalgian nimissä liitutaulut muuntautuivat hipsterikahviloiden menuiksi, lattea, cappucinoa… tai lastenhuoneen seinäksi. Muuttuivat tosin samalla mustiksi.
Tuokaa vihreät liitutaulut takaisin ja korallit pelastuu.
Nostalgiahuumassa lisää edellisen korallinpunaisen sulosointuisia sävyjä koulun kirja-arkistosta.