Warm orange-red, cinnabar or vermillion, glows on the dress of inherited doll, in the cheeks and lips of a more than 90-year-old. Cinabro, or cinnabar, has been quite a popular make-up color in history as women pursued rosacea and sweet lips. Unfortunately, this pursuit of youthful freshness was often also dangerous. The blush already used by the ancient Egyptians (both men and women) could be mercury suffix, or that cinabro.
”Color, called Sinober, is an association of living silver and fire-stone.”
This is a definition in the Turku Wiikko messages in 1821 (from the Coloriasto website).
In the Cennino Cennini’s work (Il libro dell’arte) for Renaissance painters the Cinabro was guided to be used to mix skin tones, light cinnabar and chalk white blends for young people and for older characters mixed with earth tones.
Rusoposki and ruso are originally Finnish words meaning all red. The pursuit of Rusoposki (red cheek) and the artificiality of beauty with toxic dyes were at one time comparable to lying, dishonest deception. Make-up has always been a visible demonstration of cunning attached to women.
The cinnabar may appear orange-glowing or almost medium-red. As an extremely warm color, it feels inviting with the heatwave “hellet” (word combining helle =heat and helvetti=hell).
The selection of red velvet pillows has alternately grown and diminished, changed the shade slightly, but in the end always remained. As blatantly “lively” (according to Emmi Runeberg or Adolf Loos etc), this color is characteristic of the crazy, children and unbridled uncivilized.
To complete the sample deliciously from the orange extreme of the cinnabar, the morning coffee cups are Riitta Talonpoja’s hand-turned ceramics. They are like three-dimensional graphic works or paintings that can be used for drinking every weekday morning
Lämmin oranssinpunainen eli sinooperi tai vermillion hehkuu perintönuken yli 90-vuotiaassa mekossa, poskissa ja huulissa. Cinabro tai sinooperi on ollut varsin suosittua ehostusväriä historiassa naisten tavoitellessa rusoposkia ja sulohuulia. Epäonneksi tämä nuorekkaan raikkauden tavoittelu oli usein myös vaarallista. Jo muinaisten egyptiläisten (sekä miesten että naisten) käyttämä poskipuna saattoi olla elohopeasufiittia eli tuota cinabroa.
”Sinoberiksi kutsuttu wäri on eläwän hopean ja tuli-kiwen yhdistys.”
Näin määritellään Turun Wiikko-sanomissa vuonna 1821 (Coloriasto-sivustolta).
Cinabroa kehoitettiin käyttämään jo Cennino Cenninin renessanssimaalareille suunnatussa teoksessa ihonvärin sekoittamiseen, vaaleita sinooperin ja liituvalkoisen sekoituksia nuorille ja maaväreillä taitettuja vanhemmille henkilöhahmoille.
Rusoposki ja ruso ovat alkujaan suomen kielen punaista merkitseviä sanoja. Rusoposkien tavoittelu ja kauneuden keinotekoisuus myrkyllisillä väriaineilla oli aikanaan verrattavissa valehteluun, epärehelliseen huijaamiseen. Ehostus on aina ollut naisiin liitetyn viekkauden näkyvä osoitus.
Sinooperi saattaa näyttäytyä oranssinhehkuisena tai lähes keskipunaisena. Äärimmäisen lämpimänä värinä se tuntuu kutsuvalta lämpöaallon helletin helpotettua.
Punainen samettityynyvalikoima on vuoroin kasvanut ja huvennut, vaihtanut hienoisesti sävyä, mutta lopulta aina jäänyt. Räikeän ”vilkkaana” (Emmi Runebergin mukaan) juuri tämä väri on hullujen, lasten ja hillittömien sivistymättömien ominta.
Loppuun näyte herkullisesti sinooperin oranssista ääripäästä, aamukahvikupit ovat Riitta Talonpojan käsin dreijattua keramiikkaa. Ne ovat kuin kolmiulotteiset grafiikanlehdet tai maalaukset, joista voi juoda joka arkiaamu.
Follow my blog with Bloglovin
