Myrkynvihreä / Toxic green

IMG_0522
Silja Rantasen vihreän tutkielmaa Sara Hildénin näyttelyssä. Paintings by Silja Rantanen in exhibition in Sara Hildén museum.

Concept of toxic green is not invented from scratch. Greens, and especially bright ones, pure and brilliant, have been associated with a trait that once killed people. Even at the end of the 19th century, cases of poisoning were found in Finland, apparently caused by green wallpaper or other objects, such as toys or even glossy pictures (Glanzbild). The fashionable green glow had been produced by arsenic. The most famous case is Emperor Napoleon, whose death in exile in a humid climate is suspected to be caused by a poison released from the wallpapers. This argument has in turn been disputed and confirmed. A considerable amount of poison has been found in his hair curler. (The death was caused by stomach cancer, which in turn may have been caused by arsenic.)

In 1870 Åbo Underrättelser newspaper advises readers on identifying arsenic poison using “några droppar Salmiak-Spiritus” (some drops of salty liquorice-spiritus). Was such liquor already available then? (Well-known anecdote says that singer Jari Sillanpää invented the drink when he was working as a bartender in the late 1980s). Another trick to detect the poison: ”Scrape the paper with a very whitish color and sprinkle it on the glowing coals, so you can easily smell the arsenic, which resembles the smell of onion.”

It’s scary to read those articles about poisoning, like this in 1915 in Uusimaa, about the imperial green: ”The famous murder of seven people in Ikaalinen had been carried out with this easily available substance.” The color is just that emperor Napoleon’s strong favorite color.

Still some horrifying news, all from Coloriasto:

Turku’s words (newspaper) warned in 1880: ”Buy children glossy pictures with care.” Glossy pictures bought from Jyväskylä, had caused the dangerous intoxication of the poisoning felt very strongly.”

News of the Day 36, 12.2.1888

“Strongly arsenic-mixed is noticed the painted walls of the bourgeois estate session hall at the Ateneum. That’s why they’re later polished with Vernice so that the arsenic doesn’t evaporate into the air.”

Also a personally worrying news while studying art at the Ateneum building in the 1980’s. Had a few layers of that poison been forgotten between the layers of paint that were flaking there those days?

More of the green poison below, namely absinthe. There are several paintings of this fashionable drink favored by artists in the early 20th century. What could be more decadent than a nap on a pale absinthe glass. Attached is a picture captured at the Musée d’Orsay in Paris; La Buveuse d’absinthe (1901) by Pablo Picasso.

In the next story, maybe I’ll get closer to green clothes on a more contemporal level. Of course, green clothing also refers to healthy clothing that is implemented globally in a way that is sustainable for the environment and society.

Myrkynvihreä ei ole tyhjästä keksittyä. Vihreisiin ja varsinkin kirkkaisiin, puhtaan loistaviin, on liittynyt ikävä ihmisiä aikanaan tappanut ominaisuus. Vielä 1800-luvun lopulla Suomessakin löydettiin myrkytystapauksia, jotka olivat ilmeisesti aiheutuneet vihreistä tapeteista tai muista esineistä, kuten leluista tai jopa kiiltokuvista. Muodikas vihreä hehku oli saatu aikaan arsenikilla. Kuuluisin tapaus on keisari Napoleon, jonka kuolemaa maanpaossa on epäilty kosteassa ilmastossa tapeteista erittyneen myrkyn aiheuttamaksi. Tätä väitettä on vuoroin kiistetty ja vahvistettu. Hänen hiuskiehkurastaan on löydetty huomattava määrä myrkkyä. (Kuoleman aiheutti vatsasyöpä, joka puolestaan on saattanut aiheutua arsenikista.)

1870 vuoden Åbo Underrättelser neuvoo lukijoita arsenikkimyrkyn tunnistamisessa käyttämällä ”några droppar salmiak-spiritus”. Oliko silloin tuollaista viinaa jo saatavilla? Toinen niksi myrkyn toteamiseen vielä: ”Raaputetaan paperista wähän wiheriää wäriä ja ripotellaan sitä hehkuwien hiilten päällä, jolloin helposti tuntee arseniikin tuoksun, mikä muistuttaa sipulin hajua.”

Karseaa luettavaa nuo lehtiartikkelit myrkytystapauksista, kuten tämä 1915 Uusimaa-lehdessä keisariwihreästä: ”Kuuluksi tullut seitsemän henkilön murha Ikaalisissa oli aikaansaatu juuri tällä helposti saatawana olewalla wäriaineella.” Väri juurikin tuota keisari Napoleonin voimakasta lempiväriä.

Edelleen kylmääviä uutisia, kaikki Coloriasto-sivustolta:

Turun sanomissa varoitettiin vuonna 1880: ” Ostakaat lapset kiiltokuwia warowaisuudella.” Jyväskylästä ostetut kiiltokuvat, kun olivat aiheutaneet hywin tuntuwan myrkytyksen waikutuksen.

Päivän Uutiset 36, 12.2.1888

”Kowasti arsenikinsekaiseksi on se wäri huomattu, jolla porwarissäädyn istuntosalin seinät Ateneumissa owat maalatut. Sentähden owat ne tuonnemmaksi wernissalla kiillotetut, jott’ei arsenikki pääsisi ilmaan haihtumaan.”

Itse aikanaan myös Ateneum-rakennuksessa opiskelleena henkilökohtaisesti huolestuttava uutinen. Olikohan sinne hilseilevien maalikerrosten väliin vielä unohtunut muutama kerros tuotakin myrkkyä?

Lisää vihreää myrkkyä ohessa, nimittäin absinttia. Tästä 1900- luvun alun taiteilijoiden suosimasta muotijuomasta on useitakin maalauksia. Mikä olisikaan dekadenssimpaa kuin nuokkua kalpeana absinttilasin äärellä. Ohessa kuva napattu Musée d’Orsayssa Pariisissa; La Buveuse d’absinthe (1901) by Pablo Picasso.

absintti

Seuraavassa jutussa ehkä pääsen lähemmäs vihreitä vaatteita ajankohtaisemmalla tasolla. Vihreät vaatteet tietenkin viittaavat myös terveellisiin vaatteisiin, jotka on toteutettu globaalisti ympäristölle ja yhteiskunnalle kestävällä tavalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s