Värikäs harmaa

IMG_0602

Värikkään harmaan pohdinta jatkuu lämpimässä. Edellisessä tarinassa jo taupe sai kantaakseen autenttisuuden auran. Tässä vielä lisää aitoutta hirsiseinässä ja värjäämättömässä pellavassa. Enni Runebergin pellavakantisessa teoksessa vuodelta 1934 jaetaan yksityiskohtaisia ohjeita ja tehtävävihjeitä piirustuksen opetukseen. Myös hän toistaa tuota modernistien väitettä kirkkaiden värien ja alempien sivistysasteiden yhteydestä. Hän myös antaa selityksen miksi kyllästetyt (puhtaat) ja vilkkaat (!) värit eivät ole suosittuja korkean sivistyksen piirissä.

”Kehittyneempi väriaisti kärsii enemmän epäsointuisista väriyhdistelmistä. Kyllästetyissä (koreissa) väreissä ilmenee sointuisuutta koskeva virhe jo suhteellisen pienissä vivahteissa.”

Siksi siis.

Toisaalta alemmat yhteiskuntaluokat olivat vuosisatoja tuomittuja myyränväriseen ympäristöön, värit olivat kalliita tai niiden käyttöä oli rajoitettu säännöksin erilaisille yhteiskuntaluokille.

Seuraava hurmaava matkailunedistämiskeino vuoden 1926 Kainuun sanomista todistaa yhtenä syynä suomalaiseen harmauteen ja yleiseen ympäristön rumuuteen (verrattuna tietenkin ruotsalaiseen) nuukuuden lisäksi luontaisen vaatimattomuuden:

”Tärkein syy on siinä, että talon maalaamista pidetään jonkinlaisena rehentelemisenä, pröystäilemisenä. Talon maalaaminen on siis wanhojen pyhien perinnäistapojen wastaista. Ja ehkä ennen wanhaan talon maalaaminen olikin ollut hiukan epäiltäwää, sillä maalattu talo olisi enemmän pistänyt wainolaisten silmiin. Harmaja wäri on siis suojeluwäri.”

Sivustolta Coloriasto, joka on todella kattava ja äärimmäisen  mielenkiintoinen aineisto kaikille vähänkään väreistä kiinnostuneille.

Kaunein myyränvärin elämykseni liittyy karkeaan pellavaiseen maalauspohjaan. Sen tuoksu ja karheus ovat lupauksia jostain toteutumattomasta mahdollisuudesta, teoksesta tulollaan. Että sillä lailla tuohon mitäänsanomattomaan harmauteen voi liittyä myös toivoa näin töihin palatessa.

IMG_0598

20180731_172330

20180731_172801

Näissä Jussi Heikkilän teoksen siivissä voi joko nähdä tuon potentiaalin tai olla näkemättä, siinä betoniseinällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s